En pyöräile huvikseni, kuntoillakseni tai harrastaakseni. Pyöräilen päästäkseni paikasta toiseen. Nopeasti, sujuvasti ja mahdollisimman vähällä energialla.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Suojatiesääntö pätee myös liukkaalla

23 § Tilannenopeus

Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

32 § Kuljettajan suojatiesäännöt
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Viime aikoina olen pari kertaa saanut tööttiä osakseni ylittäessäni suojatietä jalankulkijana. Ensimmäinen tapaus oli 40 km/h alueella liikenneympyrästä poistuva pakettiauto, jota ajoi keski-ikäinen naiskuljettaja. Toinen mielenilmaus tapahtui suoralla 40 km/h tieosuudella, jolla vasenta kaistaa posotti nuori mies henkilöautolla noin viittäkymppiä. Olin jo ylittänyt puolet kadusta, ja jatkaessani keskikorokkeelta jälleen suojatielle mies löi jarrut pohjaan, ja saatuaan auton pysähtymään antoi äänimerkin soida. Molemmissa paikoissa näkyvyys oli hyvä, ja tapahtumat sattuivat valoisaan aikaan. Olin varustettu heijastimin.

Mieleeni jäi myös yksi kerta, kun samaisessa liikenneympyrässä kääntyvä autoilija pysähtyikin suojatien eteen aivan oma-aloitteisesti. Tapaus vaikutti poikkeukselliselta, varsinkin kun ratissa oli nuori mieskuski. Ja selityskin löytyi heti auton perästä, jossa komeili valkoinen kolmio. Useimmiten autoilijat pysähtyvät suojatien eteen sen jälkeen kun olen sille kenkäni asettanut. Autokoululaiset pysähtyvät ilmankin ja jotkut taas yrittävät ajaa yli töötti pohjassa.

No, sellaista se on, liikennekulttuuri, asenteet. Liikenneturvallisuutta yritetään kovasti parantaa asennekasvatuksella mm. autokouluissa, mutta ajatus autoilun ylivertaisesta statuksesta, jäänne viime vuosisadalta, on pahasti juurtunut yhteiskuntaan. Asiaa eivät ainakaan auta Lauttasaari-lehden 8/2011 pääkirjoituksen kaltaiset jutut, joissa levitetään tätä kieroutunutta ajattelutapaa.

Pääkirjoittaja latelee:

"Jotenkin tuntuu siltä, etteivät ihmiset välitä ja eivätkä ajattele seurauksia. Sitä kävellään kännykkään puhuen tai mp3:tä kuunnellen suoraan sivuille katsomatta kadun yli. Eikä ajatella ollenkaan, että autot ehkä eivät liukkauden vuoksi pysähdy niin nopeasti.
Kaikkein pahimmat tilanteet ovat siellä, missä pimeällä tummaan pukeutuneet jalankulkijat hyppäävät yllättäen ajotielle ja suoraan auton eteen. Autoilijana olen joutunut tosi monta kertaa tiukkaan paikkaan juuri tällaisten jalankulkijoiden takia. 
Toinen ihmettelyn paikka ovat pyöräilijät. Tässä viikolla ajoin keski-ikäisen naispyöräilijän takana Tallbergin puistotietä pitkin ehkä noin viidentoista kilometrin tuntivauhdilla, jos sitäkään. Oli kamalaa katsella, miten hän pyöräili jäisellä tiellä autojen pyörien
tekemää uraa pitkin. Pyöräily oli sen näköistä, että hän voisi kaatua millä hetkellä tahansa. Mitäkö hän ajatteli? Minne hänellä oli kiire? Ja vielä ilman kypärää! Eikä hän suinkaan ole ainoa talvisen liukkaalla kelillä pyöräilevä, heitä on enemmänkin kuin monta."

Otsikossaan kirjoitus kyllä kehottaa varovaisuuteen liikkumisessa - mutta tekstistä ilmenee, että varovaisuusvelvoite koskeekin vain jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kirjoittaja implikoi että jalankulkijalle varovaisuus on sitä, että hän ennen kadun ylitystä odottaa autojen menevän ensin. Pyöräilijälle taas varovaisuus on sitä, että hän ei pyöräile talvella lainkaan. Se kun on niin kova ihmettelyn paikka, että niinkin moni ylipäätään pyöräilee talvella. Kirjoittaja vaikuttaa harmistuneen siitä, että pyöräilijä eteni niin hitaasti. Sitten hän syyttää pyöräilijää kiireestä. Jää epäselväksi, ajoiko pyöräilijä liian hitaasti vai nopeasti. Ilmeisesti pyöräilijän virhe oli siinä, että hän ajoi. Kirjoittaja oli huolissaan pyöräilijän kaatumisriskistä. Toivottavasti hän siis edes autoili riittävän turvavälin päässä. Autoilijoiden varovaisuusvelvoitteesta ei puhuta sanaakaan.

"Eivätkö ihmiset ensisijaisesti ole vastuussa itse liikkumi-
sistaan? Tuntuu siltä, että aina joku muu on syyllinen omaan ajat-
telemattomuuteen. Opettaako yhteiskunta meitä tällaisiksi? Et-
sitään aina syyllistä muualta, vaikka syy on itsessä."

Niinpä. Miksi syy on aina kelissä, liukkaudessa tai jalankulkijassa joka suojatien liikennemerkin kohdalla aivan yhtäkkiä täysin ennalta-arvaamatta hyppää pahaa-aavistamattoman autoilijan eteen? Jos autoilija ei ehdi jarruttaa ajoissa ennen suojatietä, miksi syy ei ole autoilijassa itsessään? Olisiko tilannenopeus ollut liian kova? Kyllä, ihminen on itse vastuussa liikkumisestaan. Myös siitä, ettei omalla liikkumisellaan vahingoita muita tiellä liikkujia. Tonnien painoisen metalliköntin ohjaajalla on aivan erityisen suuri vastuu. Siksi ajo-oikeuden saamiseksi on suoritettava tietty määrä oppitunteja sekä läpäistävä teoriakoe ja ajokoe. Teoriakokeessa pitää tietää, ettei onnettomuuden syy ole huono keli, vaan kuljettajan virhe. Ajokokeesta ei ikimaailmassa pääsisi läpi ajamalla liukkaalla kelillä neljänkympin alueella 10 km/h ylinopeutta ja tööttäämällä suojatietä ylittävälle jalankulkijalle. Meillä Suomessa liikennesääntöjä noudatetaan inssiajoon asti, ja heti sen jälkeen opetellaan maan tavoille.

Kirjoituksesta voi vetää suoraan johtopäätöksen, että jos ajaa tarpeeksi lujaa, ei tarvitse väistää jalankulkijaa, koska ei ehdi jarruttaa. Jos jalankulkija silloin lähtee ylittämään katua, alle jääminen on hänen oma vikansa. Että liukkaalla jarrutusmatka nyt vaan pitenee, eikä autoilija voi sille mitään, kuten esimerkiksi ajaa hitaammin. Liukkaalla suojatiesääntö ei enää pädekään.

Tällaista käsittämätöntä asennevammaa ja ristiriitaista logiikkaa ovat internetin keskustelupalstat täynnä, mutta on todella huolestuttavaa, että samanlaista soopaa pääsee paikallislehden pääkirjoitukseen, vaikka se olisikin Lauttasaaren paikallislehti. Kehottaisin kirjoittajaa palaamaan autokouluun kertausoppiin ennen kuin jakelee julkisesti liikenneturvallisuutta vaarantavia kommentteja. Suojatiesääntö pätee myös liukkaalla. Ajoneuvon nopeus on asetettava olosuhteisiin sopivaksi.

Kehotan myös jalankulkijoita edelleen katsomaan oikealle ja vasemmalle ennen kadun ylitystä. Varomattomien ja liikennesäännöistä piittaamattomien kuskien varalta.

13 kommenttia:

  1. Se on jännä, miten 15 km/h tunnissa kulkeva pyöräilijä on kiireinen, mutta 50km/h tunnissa kulkeva autoilija ihan tavallinen. Jännää on myös se, miten autoon lähes aina kuuluva äänieristys ja radio on ihan normaali asiantila, mutta jalankulkijan tai pyöräilijän mp3-soitin on turvallisuusriski.

    - Mikael

    VastaaPoista
  2. Monien autoilijoiden asenne on uskomattoman ylimielinen. Itse ollaan väärässä, mutta on pokkaa silti tööttäillä? Vaikea ymmärtää. Toivottavasti asenteet muuttuvat...

    VastaaPoista
  3. No oottepas te samoissa aatoksissa tän kanssa: http://www.heidimoisio.fi/2011/02/kuspaakuskeja-joka-kurvissa/

    VastaaPoista
  4. Poliisit ja parkkipirkot vahtii tyhjäkäyntiä tehostetusti. Ja sen jälkeen on ilmeisesti turvavyö -kampania. Ja sitten kännykkä...

    Miksi aina pitää osua, ennenkuin poliisi puuttuu. Törkeä liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ei aiheuta vielä mitään toimenpiteitä. Tukholmassa pysähtymättä jättämisestä muistetaan 2kk ajokiellolla ja 3000kr:n sakolla. Tyhjäkäyntiä, turvavöitä ja kännykkää tarkkailaan vasta sen jälkeen kuin autoilijoiden ajokäytöksessa ei ole valittamista.

    /jari

    VastaaPoista
  5. Pakko vielä jatkaa. Niin vtuttaa tämä autoilijoiden ja ennen kaikkea lakia valvovien asenne, ja pisteenä tuo lehtikirjoitus.

    Syntyperäisenä Lauttasaarelaisena ja edelleen siskoni ja vanhempani (isäni vieläpä taksiautoilija) sielä asuvana tunnen kohtalaisen hyvin niiden järjen juoksun. Hyvänä esimerkkinä vaikka vesitorni. "..Kahvila näköalatasanteella olisi kiva, mutta kun tänne ei mahdu autopaikoitusta!..." Tai miten niiden maailma romahtaa, kun metron jälkeen ei saakaan enää jonottaa 65a:ssa, vaan liikenne hoidetaan liityntäliikenteenä ja siltaa ei enää ylitäkään tutut bussit. Voi voi, niille koittaa vielä karmeat ajat.

    Toinen tuo suojatie asia. Noin kaksi viikkoa sitten olin todistamassa Tukholmankadulla auratalon edessä, kun yksi maailman normaalimmista asioista tapahtui. Autoilija antoi tietä, tai mielummin ulkomaalainen otti tien sillä seurauksella että seuraava citymaasturi ei pysähtynytkään, vaan ajoi tietä antavan perään. Olikohan kumpikaan auto huolissaan jalankulkijan kohtalosta? Olikohan poliisi siitä huolissaan? Tajusiko kumpikaan, että jalankulkija oli tapahtuman asianosainen?, ja sillä verukkeella hän saa jäädä odottamaan virkavaltaa. Hän ei siihen vtuilu mielessä jäänyt, vaan säikähti oikeasti. Sivusta katsojana tuntui, että autoilijat olivat vain huolissaan lasikuidusta ja kinasivat tätä tuttua: "..miksi sä nyt siihen pysähdyit?"

    No samanlainen tilanne kaksi päivää tuosta. Joku röyhkeä otti Manskun valottoman välisuojatien. Auto hartialukossa onnistui pysähtymään, niin myös kolme seuraavaa. Mutta bussi olikin kiireessä valinnut vasemman kaistan ja suoraan perään. Neljä autoa ja bussi kasassa. HS kirjoitti ketjukolarista, mutta unohti tapahtuman oikean syyn, SUOJAtielle astuneen jalankulkijan, mitä autoilijat eivät olisi halunneet kunnioittaa.

    Jos joku autoilija kiroo Manskun huonoa vihreää aaltoa, niin sitä pitäisi vielä entisestään huonontaa. Silloin välisuojateillä voisi hyvin antaa tilaa, kun joka tapauksessa seuraavissa valoissa odottaa punainen. Mutta lähdetään siitä että lakia noudatetaan!

    Anteeksi pitkä vuodatus. Eilen tukholmassa kävelijäna, tänään helsingissä. Mutta nyt saunaan ja nukkumaan jäiden kolistessa.

    /jari
    laivatyöläinen

    VastaaPoista
  6. Laivatyöläinen, jari (sillanpää?  ) hyviä ja oikeita havaintoja. Eipä tuon jälkimmäisen ’ketjukolarin’ syy olisi tullut tietoon ilman tätä. On todella jännää, miten vähän suojatiesääntöjä valvotaan. Sehän on paljon helpompaa kuin vaikka kännykkään puhumisesta käräyttäminen. Liikenneturvallisuuteen taas tyhjäkäynti ei vaikuta kuinkaan. Ehkä kyse ei olekaan enää järkisyistä, vaan siitä, että autoilu on päässyt hegemonia-asemaan ja sitä ei järkisyillä voi horjuttaa. Siten asenteet ovat sellaisia, että kaikki muut liikennemuodot, varsinkin kevyet sellaiset, ovat autoilulle haitta.

    Lauttasaarilehdeltä tämä pyörävastainen juttu ei suinkaan ollut ensimmäinen, vuosi-parisitten myös pääkirjoituksessa paheksuttiin Katajaharjussa Lauttasaarentietä ajoradalla ajavia fillaristeja. Silloin tien toisella laidalla oli vain jalkakäytävä… niimpäniin, kotiin ne pyörät ilmeisesti pitäisi jättää tai viedä mökille. Autolla.

    VastaaPoista
  7. Jari, osanottoni sen johdosta, että isäsi on lauttasaarelainen taksiautoilija. Tervetuloa vaan tänne avautumaan aina kun siltä tuntuu. :-)

    Itselläni ei ole koskaan mitään asiaa Lauttasaareen. Olen vasta viime aikoina tajunnut tietooni tulleiden tapausten perusteella, että sitä paikkaa riivaa aivan erityinen autoilukeskeisyys. Lauttasaari on Helsingin Tampere.

    VastaaPoista
  8. Tällä viikolla tuli vietettyä monta päivää Tallinnan Mustamäen lähiössä, jossa kävelijänä ilahdutti suuresti se kuinka hyvin autoilijat kunnioittivat suojateitä.

    Tiettävästi syynä tähän on paikallisen poliisin takavuosina suorittama tehokas suojateiden valvontakampanja, jonka tuloksena autoilukulttuuri muuttui aika reippaasti.

    VastaaPoista
  9. Ei noiden suojatiesääntöjen noudattaminen millään kampanjoilla parane, vaan liikennevalvonnan johdonmukaisuudella. Sääntöjen noudattamista pitäisi valvoa, ja mielellään joka puolella samalla tavalla ja koko ajan, eikä vain satunnaisten kampanjoiden ajan.

    Nyt valvonta on johdonmukaisesti sitä, että siirretään suojatievalvonnasta ja muualta liikenteestä poliisin resursseja toimistoille käsittelemään nopeusvalvontakameroista kerättäviä lappusia, koska näin saadaan paljon poliisin johtamisjärjestelmälle tärkeitä suorituspisteitä.

    VastaaPoista
  10. "Lauttasaarilehdeltä tämä pyörävastainen juttu ei suinkaan ollut ensimmäinen, vuosi-parisitten myös pääkirjoituksessa paheksuttiin Katajaharjussa Lauttasaarentietä ajoradalla ajavia fillaristeja."

    Jee, kiva päästä lehteen! Sääli että tuo lehdykkä ei ole suurinta osaa paheksunnan kohteista tavoittanut. Ymmärrän kyllä pääkirjoittajaa: jos saarnaa kuorolle, ei tarvitse kuunnella vastaväitteitä.

    Bestbrakes, Pyörähulto, Larun pyörä ja se uusi Spessun liike eivät varmaan paljoa tuossa paikallispamfletissa mainosta?

    VastaaPoista
  11. Risto: tuo virolaisen liikennekulttuurin muutos parempaan pätee myös ainakin Tartossa, Pärnussa, Viljandissa ja maanteillä näiden paikkojen välillä. Kuljin Virossa paljon noin kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen taas aloin kulkea noin kolme vuotta sitten, ja ilahduin, miten hyvin autoilijat käyttäytyvät siellä nykyisin. Antaa toivoa siitä, että ehkä Suomessakin olisi mahdollista saada vastaava muutos aikaan. Helsingissä kun näyttää siltä, että kaikkien niiden autojen rekisterikilpi, jotka antavat selvästi tietä suojatielle tulossa olevalle jalankulkijalle, on virolainen.

    VastaaPoista
  12. Nyt on taas talven aikana sattuneiden suojatiekuolemien jälkeen netissä luettavissa näitä kirjoituksia joissa
    todetaan suurinpiirtein että

    "Suojatielle väkisin änkeävät kamikaze-jalankulkijat eivät ymmärrä että autoilijat eivät havaitse kaikkea. No, omapa on vikansa kun onnettomuudessa jäävät aina toiseksi. Turha sieltä kuuden jalan syvyydestä on huudella että oli oikeutettu ylittämään suojatien".

    Valvontaa pitäisi lisätä.

    VastaaPoista
  13. "Se on jännä, miten 15 km/h tunnissa kulkeva pyöräilijä on kiireinen, mutta 50km/h tunnissa kulkeva autoilija ihan tavallinen."

    Se on sitä ajattelumallia jossa autoilun oletetaan olevan "hyödyllistä, tärkeää ja välttämätöntä" ja se pitää "yhteiskunnan pyörät pyörimässä". Autoilijalle oletetaan olevan tärkeää päästä "sujuvasti" paikasta toiseen ja sen eteen sitten vaaditaan vaikka miljardi-investointia Helsingin keskustatunneliin. Kevyt liikenne taas leimataan joksikin autoilijoiden rahoittamalta julkiselta sektorilta rahansa saavan kiireettömän ituhippiporukan puuhasteluksi. Eihän heillä voi oikeasti olla kiire mihinkään, korkeintaan ovat menossa keskellä päivää hakemaan kelasta rahaa tai sitten ne ovat menossa tekemään jotain opiskelija-aktivistiporukan antikapitalistibanderollia.

    VastaaPoista