En pyöräile huvikseni, kuntoillakseni tai harrastaakseni. Pyöräilen päästäkseni paikasta toiseen. Nopeasti, sujuvasti ja mahdollisimman vähällä energialla.

perjantai 10. syyskuuta 2010

Pyöräilijän paikka ajoradalla

Kansan keskuudessa näyttää leviävän suuri harhaluulo koskien pyöräilijän paikkaa ajoradalla. Otsikko on oikeastaan harhaanjohtava, sillä kaupunkiajossa ei ole olemassa mitään erityistä "pyöräilijän paikkaa". Valitsin kuitenkin tämän otsikon, jotta asiaa ihmettelevät googlettajat löytäisivät tänne. Asiaa koskien on jo tullut erinäisiä Google-hakuja.

Kaupunkiajossa ei ole olemassa mitään erityistä pyöräilijän paikkaa ajoradalla. Älkää uskoko minua. Lukekaa itse tieliikennelaki. Linkki löytyy sivun oikeasta reunasta. Ainoastaan jos tarpeeksi leveä piennar on, sitä on käytettävä. Mutta puhummekin nyt kaupunkiajosta. Tiedoksi kaikille, että esimerkiksi Hämeentiellä ei ole piennarta.

On olemassa tieliikennelain 9 §, jossa puhutaan ajoneuvon paikasta ajoradalla. Pastean otoksen 9 §:stä tähän vielä kerran:
Ajoneuvon paikka ajoradalla

Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä säännös ei koske ajoa yksisuuntaisella ajoradalla.

Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.


Tämä pykälä koskee ajoneuvoja, siis myös autoja. Jos piennarta ei ole, pyöräilijällä ei ole mitään laillista velvoitetta ajaa sen reunemmassa kuin autojenkaan. Jos pyöräilijä ajaa oikean kaistan oikeanpuoleisen renkaanjäljen kohdalla, hän ajaa yhtä reunassa kuin autoilijatkin. Kenelläkään ei pitäisi olla tähän mitään huomauttamista. Tai sitten pitäisi mennä huomauttamaan jokaiselle autoilijalle, että menepäs sinäkin ajoneuvon kuljettaja hinkkaamaan pölykapseleitasi tuota oikeanpuoleista rotvallia vasten.

Ja tietysti pyöräilijä saa noudattaa ryhmittymissääntöjä, väistää esteitä yms jne. Yhdeksännestä pykälästä kannattaa huomioida myös se, että yksisuuntaisella ajoradalla ajoneuvon kuljettaja ja siten myös pyöräilijä saa ajaa juuri niin keskellä kaistaa kuin häntä huvittaa.

4 kommenttia:

  1. Mä en itse koe tota vertailua kuinka lähellä reunaa kukakin ajaa kauhean relevantiksi. Lakihan sanoo selkeästi, että niin lähellä reunaa kuin on turvallista, ja se on eri etäisyys eri kulkuneuvoilla ja eri kaduilla.

    Joillain kaduilla, joissa oikeassa reunassa on syvällä olevia viemärinkansia, koloja asfaltissa tai muita esteitä, on selvästi vaarallista ajaa niin, että auto voi tunkea samalla kaistalla rinnalle. Siksi niillä on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista ajaa vain niin, että autot eivät voi ohittaa samaa kaistaa.

    Toisilla kaduilla taas voi ajaa turvallisesti niin, että autot pääsevät ohi, jolloin laki myös edellyttää sitä.

    Ja jos ei tiedä, mitä edessä on luvassa, turvallisuus edellyttää varman päälle ottoa, jolloin se oikea pyöränura on varmaan ihan hyvä sijainti: jos edessä on niin pahoja esteitä, ettei siinä pysty väistämään (kun vasemmalle tunkee joku iso auto), niin sitten ne esteet yleensä jo näkee ajoissa että ehtii jarruttaa.

    VastaaPoista
  2. Tietysti etäisyys reunasta katsotaan aina tilanteen mukaan. En tarkoittanutkaan että kaikkien, aina ja kaikkialla pitäisi ajaa siinä renkaanjäljen kohdalla. Se kohta vain soveltuu aika moneen paikkaan konkreettiseksi esimerkiksi siitä, missä voi vielä hyvin ajaa ilman että on liian keskellä.

    VastaaPoista
  3. Yksisuuntaisella *ajoradalla*, ei kadulla. Esimerkiksi Hämeentiellä on kaksi yksisuuntaista (raitiotien erottamaa) ajorataa...

    VastaaPoista