Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
28 §
Kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.
34 §
2. Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.
Onko 80 cm realistinen oletus pyörän leveydeksi? Oman pyöräni leveydeksi tulee kuljettajineen vajaat 70 cm. Pyörä+peräkärry -yhdistelmän leveys saattaa helposti ylittää 80 cm. Monet pyörät ovat tätä kapeampia, mutta logiikan mukaan ainakin 80 cm leveän pyörän (tai yhdistelmän) pitäisi mahtua pyörätielle.
Kaksisuuntaiselle pyörätielle pyöräilijöitä pitäisi tietysti mahtua kaksi rinnakkain. Pelkästään kaksi 80 cm leveää pyörää vie 160 cm tilaa. Kaksi 125 cm leveää pyörää vie 2,5 m tilaa. Turvalliseen pyöräilyyn tarvitaan lisäksi riittävä liikkumavara, joka jakautuu kaksisuuntaisella pyörätiellä kolmeen osaan: pyörien väliin keskelle pyörätietä sekä molempiin reunoihin.
Pyörätien jatkeet aiheuttavat jännät paikat pyöräilijälle, sillä lain mukaan merkintä osoittaa pyöräilijälle ajoradan ylityspaikan. Siis kun pyörätien jatke on erikseen merkitty, suojatieraidoituksella ei lain mukaan saa ajaa. Mutta mahtuuko merkityllä pyörätien jatkeella ajamaan? Entä pyörätiellä?
Mannerheimintie, kaksisuuntainen pyörätie. 200 cm. Liikkumavaraa yhteensä 40 cm. Noin 13 cm reunoille ja keskelle.
Päävartiontori, kaksisuuntainen pyörätie. 177 cm. Liikkumavaraa 17 cm, paitsi lyhtypylväiden kohdalla. Kuvaajaan nähden vastaantuleva pyöräilijä saa päivän adrenaliinikicksit (ja kuulovaurion) ajamalla vastavirtaan muutaman sentin päässä raskaasta liikenteestä.
Käpyläntie, kaksisuuntainen pyörätie. 184 cm. Liikkumavaraa 24 cm.
Käpyläntie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 140 cm. Liikkumavaraa -20 cm. Kaksisuuntainen pyöräliikenne ei mahdu tälle pyörätien jatkeelle.
Oulunkyläntie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 95 cm. Liikkumavaraa -65 cm.
Teollisuuskatu, kaksisuuntainen pyörätie. 169 cm. Liikkumavaraa 9 cm. Herää kysymys, miksi ihmeessä pyörätie on näin kapea kun ympärillä olisi reippaasti tilaa.
Aleksis Kiven katu, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 100 cm. Liikkumavaraa -60 cm.
Mäkelänkatu, kaksisuuntainen pyörätie. 120 cm. Liikkumavaraa -40 cm. Hauskaa jälleen sille, joka pääsee ajelemaan busseja vastaan. Käytännössä tietysti toinen väistää jalkakäytävän puolelle.
Koskelantie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 98 cm. Liikkumavaraa -62 cm.
Bulevardi, yksisuuntainen pyörätie. Pyörätien leveys puun kohdalla 80 cm. Liikumavaraa 0 cm. Vekkuli tieduunari on maalannut pyörätiemerkit osoittamaan päin puuta.
Hämeentie, kaksisuuntainen pyörätie. 77 cm. Liikkumavaraa -83 cm. Edes yksisuuntainen pyöräliikenne ei mahdu tälle kaksisuuntaiselle pyörätielle.
Hämeentie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 90 cm. Liikkumavaraa -70 cm. Huomaa liikennevalotolppa keskellä pyörätietä.
Joku voisi saivarrella, että pyörätien jatke on oikeasti leveämpi, koska laki ei kiellä ajamasta valkoisten neliöiden päällä. Mutta selvästikään niitä ei voi lisätä pyörätien jatkeen leveyteen, kun ne päättyvät usein kiveykseen tai liikennemerkkiin jonka yli ei voi pyörällä ajaa:
Mutkissa ja risteyksissä ei ole huomioitu pyörän kääntösädettä tai kallistuskulmaa, jotka vaatisivat lisää leveyttä varsinkin kaksisuuntaisilla pyöräteillä:
Ei siis puhettakaan, että laillisella 125 cm leveällä polkupyörällä mahtuisi Helsingin pyöräteille. Monet pyörätiet ja erityisesti jatkeet ovat liian kapeita jo vaikka vain 65 cm leveälle pyörälle. Lain mukaan näitä pyöräteitä on käytettävä, mutta niille ei mahdu ajamaan. Kuka on syyllinen onnettomuuden sattuessa liian kapean pyörätien takia? Entä kun onnettomuus sattuu jalkakäytävän, suojatieraidoituksen tai ajoradan puolella, jonne toinen pyöräilijöistä on joutunut väistämään vastaantulevaa liikennettä? Pyörätien käyttövelvollisuus on ristiriidassa pyöräinfran toteutuksen kanssa. Ei ole kohtuullista, että mihin tahansa voidaan merkitä minkä tahansa levyinen "pyörätie" lätkäisemällä liikennemerkki ja vähän valkoista maalia, ja sen jälkeen velvoittaa pyöräilijät käyttämään tätä tilaa. Pyörätien käyttövelvollisuus tulee poistaa, ja vaarallisia pyöräteitä pitää ryhtyä kiireellä karsimaan.
Onneksi Helsingissä on sentään muutamia kortteleita asiallisenkin levyisiä pyöräteitä: Paavo Nurmen tie, pyörätien (ei yhdistetyn klv:n) leveys yli 3 m.
Ainoa onni, että suurin osa noista muuttuu ennemmin tai myöhemmin yksisuuntaisiksi pyöräteiksi. Ja silloin myös suojatienjatkeet pitäis olla historiaa. Eli kun pyörätie loppuu ennen risteyksen poikittaista suojatietä ja jatkuu viimeisen poikittaisen suojatien jälkeen, niin niitä ei vaan ole. Ja mielummin koko risteyksen ylitys tapahtuu keskikorokkeen kadun puolelta mahdollista pyöräkaistaa pitkin. Mutta tuohon kaikkeen menee aika reippaasti aikaa, joten tuon käyttövelvoitteen romuttaminen lienee helpompaa ainakin niillä pyöräteillä, missä ei voi turvallisesti ajaa. Miten on mahdollista, että tuollaisia on joskus kalliilla rahalla toteutettu??
VastaaPoistaBulevardilta löytyy myös n. 40cm kaponen kohta. Ekbergiä vastapäätä olevan korotetun ratikkapysäkin takana. Todella sujuvaa ja turvallista ajoa mm. lapsikärryllisellä pyörillä.
Tänään on sitten jännä päivä. Kun viimein Stockmannin rakennustyömaan romut on purettu ja rakennusvirasto istuttaa ensimmäistet kanttikivet tulevan itäisen pyörätien aloitukseen Stockmannin pohjoispäähän. Katsotaan mitä ne vekkulit äijät oikein osaa lukea katusuunnitelmaa. Siinä pitäis olla tasan yksi kanttikivi jalankulkijoille ja yksisuuntainen pyörätie jatkuu vasta poikkisuojatien jälkeen ILMAN mitään pykälää tai muuta kanttikiveä. Eli viimein valoa odottavat eivät ole pyörätiellä, eikä siinä pitäisi olla myöskään tolppia ja mitälie painonappeja jalankulkijoille.
Tämä päivä menee jälleen mittailessa tukholman katuja, mutta huomenna tiistaina on pakko mennä katsomaan niitä kiviä!
http://3.bp.blogspot.com/_Q70g-ZsEKHY/S4QVyrNiFRI/AAAAAAAAASE/MC2ydQzO4pE/s1600-h/Mannerheimintie1.png
/jari
Päävartiontori varsinkin on hauska paikka, josta käytännössä kovin harvoin voi ajaa 'normaalisti'. Ilmeisesti sen pitäisi olla pelkkä pyörätie vilkkaan työmatkapyöräilyn ja kapeuden takia, mutta epäloogisen suunnittelun ansiosta siinä kävelee kuitenkin kokoajan varsinkin turisteja. Bonuspisteet lyhtypylväistä.
VastaaPoistaSilkkaa faktaa koko asia...
VastaaPoistaTiehallinnon (nyk. Liikennevirasto) ohjeissa sanotaan seuraavaa pyöräteiden jatkeista:
VastaaPoista"Pyörätien jatke merkitään saman levyisenä kuin siihen liittyvä pyörätie. Kaksisuuntaisen pyörä-tien jatkeen vähimmäisleveys on 2 m, poikkeuksellisesti vähintään 1 m."
Samojen ohjeitten mukaan pyörätien jatkeen leveys mitataan katkoviivojen sisäreunasta, eli niitä valkoisia neliöitä (50x50cm) ei oteta huomioon pyörätien jatkeen leveyttä mitatessa.
Wienin kansainvälinen liikennemerkkisopimus sopimus suosittelee pyörätien jatkeen minimileveydeksi 1,80 metriä. Kuitenkaan Liikenneministeriön päätös tiemerkinnöistä ei määrittele mitään minimileveyttä pyörätien jatkeelle, ainoastaan katkoviivoissa käytettyjen neliöiden mittasuhteet. Vertailun vuoksi sama päätös kuitenkin määrittelee suojatien minimileveydeksi Wienin sopimuksen mukaisen 2,50 metriä.
Lisäyksenä: Tiehallinnon (nyk. Liikennevirasto) kevyen liikenteen väylien suunnitteluohjeen mukaan kaksisuuntaisen pyörätien leveyden pitäisi olla normaaliolosuhteissa vähintään 2,0 metriä (lyhyellä matkalla tilapäisesti 1,5-2,0 metriä). Ohjeet löytyvät täältä:
VastaaPoistahttp://alk.tiehallinto.fi/thohje/kevliisu.pdf
Hämmentävä pdf! Siellä oli kaikki, kaistat, yksisuuntaisuus, pyörätaskut, pyöräilystä varoittavat liikennemerkit ja käyttö, telineet ja niiden suositukset, "vapaa oikealle" -kääntyminen, pyörätien tuominen risteysalueilla lähelle autoja, tasoero pyörätien ja jalkakäytävän välissä, tasoero pyörätieltä kadulle, mitat/leveydet (eteenkin kaistojen min.1.25m),.. Ja julkaisuvuosi 1998. Mitä tuon jälkeen sitten tapahtuikaan. Verkkoa suunniteltiin ja autoilijoita ja pyöräilijöitä eroitettiin toisistaan myös niillä hiljaisilla verkossa olevilla kaduilla. Hirveitä kynnyksiä ja mutkia pyörätiellä katujen ylityksissä. Autoliikenne eriytetty pyöristä yms, yms.. Ainoa asia mikä puuttui, oli yksisuuntaisenpyörätien bussipysäkkiohitus kadun kautta. Mikä on ehdoton kantakaupungissa.
VastaaPoistaEi se bulsa nyt niin kapea ollut, jopa 60cm + turvanopat 20cm, eli yhteensä 80cm. Ja ne kivet Stockmannilla, kulmikasta ja jyrkkiä mutkia. Mutta odotetaan vielä valmiiksi asti, ennen kuin tuomitaan.
/jari
Mikä mahtaisi olla Suomen lainsäädännön kannalta 1,4 m leveä nelipyöräinen polkupyörä, kuten Rhoades Car?
VastaaPoistaEi se ole bugi, se on ominaisuus; liikenteen hidastaminen rakenteellisin ratkaisuin on ollut viime vuosikymmenien liikenneturvallisuusajattelun lähtökohta. ;)
VastaaPoista