Vanha laki:
Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.
Uusi laki:
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
[...]
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.
Monella yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä on jo vedelty suojateille pikeä vajaan metrin leveydeltä toiseen laitaan, jota pitkin pyöräilijän on täten ylitettävä tie, joten itse lakimuutoksella ei näihin paikkoihin ole sen enempää vaikutusta. Heräsi kuitenkin pari kysymystä näistä yhdistetyistä kevyen liikenteen väylistä ja pyörätien jatkeista.
1. Mikä järki on siinä, että pyörätie ja jalkakäytävä on muuten yhdistetty, mutta jokaisen tien ylityksen kohdalla ne on erotettu toisistaan?
2. Lisääkö turvallisuutta, että pyöräilijä, joka ajaa yhdistetyn kevyen liikenteen väylän oikeaa reunaa, joutuukin jokaisen tien ylityksen kohdalla koukkaamaan vasempaan reunaan ja tien ylityksen jälkeen taas oikeaan reunaan, jos pyörätien jatke on merkitty väylän vasempaan reunaan?
3. Entä kun toinen pyöräilijä tulee vastaan tällaisella 80 cm leveällä kaksisuuntaisella pyörätien jatkeella, kumpi väistää suojatielle tai ajoradalle ja ottaa lainsuojattoman roolin ja oikeudellisen riskin ajaessaan "väärässä" paikassa?
4. Entä jalankulkija, joka lain mukaan saa kulkea yhdistetyn väylän kumpaa reunaa tahansa, onko hänen siirryttävä "omalle kaistalleen" tien ylityksen ajaksi, vai saako hän tukkia pyörätien jatkeen ylittäessään tietä, jos se on merkitty hänen kulkemaansa reunaan?
5. Jos ei, lisääkö turvallisuutta, että yhdistetyn väylän vasemmassa reunassa kulkeva jalankulkija ja oikeassa reunassa ajava pyöräilijä joutuvat ennen tien ylitystä yhtäkkiä vaihtamaan keskenään paikkoja, jos pyörätien jatke on merkitty vasempaan reunaan?
6. Jos kyllä, onko oikein että jalankulkija saa kulkea pyörätien jatkeella mutta pyöräilijä ei saa kulkea suojatiellä, vaikka pyörätien jatke olisi tukittu jalankulkijoiden toimesta ja suojatiellä olisi tilaa?
7. Mikä ihmeen järki on siinä, että lainsäädäntö pakottaa muuttamaan kulkulinjoja tien ylityksen ajaksi? Miksi yhdistettyä väylää kulkeva ei voi tietä ylittäessään jatkaa sitä reunaa jota oli kulkemassa?
8. Eikö tieliikennelaki ollut vielä tarpeeksi sekava?
9. Eikö pyöräilijöiden asemaa pitänyt parantaa eikä huonontaa? Eikö turvallisuutta pitänyt parantaa eikä huonontaa?
10. Kuka helvetin ääliö näitä neronleimauksia oikein saa, ja miksi ne menevät läpi?
Nyt täytyy tunnustaa, että olin sorvaamassa kaupunkifillarin lausuntoa tuosta laista kun se vielä oli ehdotus, eikä meilläkään tullut tämä nimeomainen ongelma mieleen. Ajattelimme vain rinnakkain kulkevia pyörätietä ja kävelytietä, joiden tapauksessa suojatien käyttö pyörätien jatkeena on älytöntä ja sopiikin lopettaa. Ilmeisesti liikenneministeriössä on ajateltu aivan samaa.
VastaaPoistaPuolustukseksi voin sanoa, että emme ajatelleet yhdistettyjä kevyenliikenteen väyliä, koska emmem halua ajatella niitä muutenkaan. Tulee vaan paha mieli.
Kyllä, yhdistetyt väylät pitäisi hävittää maailmasta. Mutta kuten sanottua, lakimuutoshan ei hirveästi vaikuta vallitsevaan tilanteeseen, sillä kaikkialla missä pyörätien jatkeita on maalailtu, ne ovat jo olleet pyöräilijää velvoittavia. Ja niitähän on maalailtu paljon.
VastaaPoistaEsimerkiksi Pukinmäenkaari-Tapaninvainiontie-Suutarilantie on kevyelle liikenteelle yhdistetty paitsi tien ylityksissä. Ehkä yhdistettyjä väyliä rakennettaessa on säästetty muutama euro, jos on ajateltu, että niistä voi tehdä kapeampia kuin erillisestä pyörätiestä ja jalkakäytävästä yhteensä? Lakiin jäi aukko joka mahdollistaa tällaisten älyttömien väylien rakentamisen.
Google katunäkymästä esimerkki tuolta Tapaninvainiontieltä: http://bit.ly/aegXyQ
VastaaPoistaNoi on kyllä ihan älyttömän kapeita nuo pyörätien jatkeet.
Yritän tässä juuri parhaillani selvittää itselleni, että pitääkö tämän uuden asetuksen voimassa ollessa tulkita niin, että:
Jos pyörätien jatketta ei ole merkitty, eli on vain suojatie, vaikka pyörätie tai kevyen liikenteen väylä jatkuukin toisella puolella, niin pitääkö silloin taluttaa suojatien yli?
Tuon "pyörätien jatkeen" pystyy osoittamaan myös keskelle suojatietä jättämällä suikaleen suojatiestä ilman maalausta. Tällöin molemmilla puolilla pyörille varattua tilaa on käytännössä oma suojatiensä ja homma toimii perussäännöillä - hitaammat reunoilla, ohitukset keskeltä. Ainakin Oulusta löytyy yksi tällainen tulkinta yhdistetyltä kevyen liikenteen väylältä.
VastaaPoistaIhan hullua jos joutuu vaihtamaan ajolinjaa risteyksien kohdalla. Parempi on tulkita jatke koko leveydeltään samanlaiseksi kuin siihen johtava kevyenliikenteenväylä. Ajolinja jatkuu tällöin myös jatkeen osalta alkuperäistä ajolinjaa pitkin.
VastaaPoistaKysehän on vain maalaustavasta joka erottaa jatkeen normaalista suojatiestä. Olisi kenties ollut parempi maalata tällainen yhdistetty suojatie ja pyörätien jatke ruutukuviolla.