Tämän tyyppiset kirjoitukset kun kuuluvat yleensä espoolaisen ilmaislehden koirankakkayleisönosastolle (tai internet-foorumeille, tai korkeatasoisiin blogeihin), eivät Hesarin pääkirjoitussivulle.
Kokenut foorumi- ja yleisönosastosurffailija saattaisi ohittaa Sainion tekstin tavanomaisena internetkyräilynä, jota löytyy netistä pilvin pimein. Itsekkäät pyöräilijät sitä ja tätä, soittokello, sukkahousut, kypärä jada jada, 20 km/h kaahaaminen jne pälä pälä. Näitähän nyt saa lukea joka paikasta. Mutta Sainio kuitenkin kiinnittää huomiomme myös pariin erittäin tärkeään seikkaan:
Tässä lajityypin tuntomerkit: mies, ikää 25–50 vuotta, alla uusi nopea pyörä, yllä kirjava ihonmyötäinen pyöräilyasu, päässä kypärän lisäksi läpitunkemattomat suojalasit ja korvissa usein kuulokkeet – sekä vauhtia niin paljon kuin kintereistä irtoaa.
[ ...pyöräilijät ] eristäytyvät muista ihmisistä lasiensa ja kuulokkeidensa taakse kosmiseen yksinäisyyteensä. Liekö musiikkina Tähtien sodan teema tai Avaruusseikkailu 2001:n tunnus Also sprach Zarathustra?
Musiikin kuuntelu pyörällä ajaessa taitaa sitä paitsi olla kiellettyä, koska se häiritsee keskittymistä liikenteeseen.
Olen Sainion kanssa täysin samaa mieltä siitä, että elleivät ne ole jo kiellettyjä, lailla pitäisi ehdottomasti kieltää
1) kirjavat trikoot
2) musiikin kuuntelu ajon aikana.
Kyllä ainakin minun keskittymiseni liikenteeseen häiriintyy pahasti, kun joku tulee vastaan kirjavissa trikoissa. Sitä paitsi kiinteäkroppaisen pyöräilijän vartalon muotojen näkyminen saattaa herättää kateutta ja siten aiheuttaa pahaa mieltä, road ragea ja liikenneonnettomuuksia.
Tasa-arvon ja logiikan nimissä musiikin kuuntelu tulisi tietysti kieltää kaikilta tiellä liikkujilta, myös jalankulkijoilta. Ilman korvanappeja jalankulkija saattaisi jopa kuulla pyöräilijän kellon soiton, eikä hänen tarvitsisi mussuttaa yleisönosastolla siitä, kuinka taas joku kamikaze-pyöräilijä ohitti hänet ja Mupen kaahaten ja täysin äänettömästi kevyen liikenteen (anteeksi) väylällä, jolla hän ei osannut odottaa pyöräilijöitä liikkuvan, sen sijaan että pyöräilijä olisi pysähtynyt taakse koputtelemaan selkään, josko tästä sopisi mennä joskus ohi.
Musiikin kuuntelun ajon aikana taas voidaan todella tulkita jo olevan lailla kiellettyä:
24 a §
Viestintälaitteiden käyttö ajon aikana
Radio- tai televisiovastaanotinta, muuta äänen- tai kuvantoistolaitetta taikka viestintälaitetta ei saa ajon aikana käyttää siten, että laitteen käyttö voi haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai muuten häiritä kuljettajan keskittymistä liikenteeseen.
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää matkapuhelinta siten, että pitää sitä kädessään.
Keräämäni kokemuspohjaisen epätieteellisen tilaston mukaan hyvin monella niistä (väistämisvelvollisista) autoilijoista, jotka ovat yrittäneet ajaa päälleni, on ollut kännykkä korvalla. Loput ovat varmaankin kuunnelleet musiikkia. Ongelmana ovatkin nämä autostereot, jotka suorastaan yllyttävät omistajiaan rikokseen.
Mutta mitä tehdä kaikille niille miljoonille autostereoille, joista nyt Sainion tulkinnan myötä on tullut lähes tulkoon laittomia, tai vähintäänkin käyttökelvottomia ajon aikana?
Liikenteessä tulee niin pyöräilijän kuin jalankulkijankin kärsiä meluhelvetistä, koska ollaan kaupungissa, ja kaupungissa nyt vaan kuuluu olla meluhelvetti. Autoilija sen sijaan on paketoitu todellisuudesta äänieristettyyn kopperoonsa. Vallitsee meluhelvetillinen epätasa-arvo.
Autojen musiikkilaitteet voisikin ottaa uusiokäyttöön. Liikenteen melu ohjattaisiin sopivasti vahvistettuna auton sisään, niin että syntyy realistinen efekti siitä, miltä meteli kuulostaa auton ulkopuolella.
Tämä ratkaisu parantaisi liikenneturvallisuutta, sillä autoilija pystyisi paljon paremmin keskittymään liikenteeseen. Hän saattaisi jopa havaita pyöräilijän. Liikenteen äänien kuuntelu on olennainen osa liikenteen havainnointia.
Tämä olisi myös oikeudenmukaista: autoilija kokisi edes osan autoilunsa seurauksista sellaisenaan. Alkaisiko viihtyisämpi, meluttomampi ja saasteettomampi kaupunki kiinnostaa autoilijoitakin? Aivan varmasti se ainakin edistäisi Sainion peräänkuuluttamaa empatiakykyä, kykyä asettua toisen asemaan ja toisten huomioon ottamista. Meluhelvetti olisi tasa-arvoinen.
Kirjoittaja ei käytä kirjavia trikoita, ei tilaa Hesaria eikä kuuntele Straussia ajaessaan pyörällä, autolla, tai yleensä muutenkaan.
Pitipä oikein kaivaa eilisen Hesari esiin ja lukea tuo juttu. Minusta kirjoittaja puhuu periaatteessa ihan asiaa, vaikkakin tyyli onkin tosi provosoiva.
VastaaPoistaPyöräilijä voisi käyttää soittokelloa oikeasti paljon herkemmin. Kilauttamisen vaiva ei ole kovin suuri sen saavuttamaan hyötyyn nähden. Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, että muiden pitää tehdä jotain väärin, ennenkuin kelloa soitetaan. Kellon soittaminen on ikäänkuin syytös, vaikka sen kuuluisi olla ystävällinen varoitus omasta olemassaolostaan. Varmasti sen vuoksi kello jää monelta kilauttamatta.
Mitä tulee musiikin kuunteluun pyöräillessä, niin sitä en oikeasti ymmärrä. Minusta kuulo on pyöräillessä tärkeä aisti ja minusta sen poissulkemisessa ei ole järkeä.
Kirjoituksessa kuvattujen asioiden taustalla lienee kuitenkin se perimmäinen liikennesuunnittelullinen ongelma, että jalankulkijat ja polkupyöräilijät niputetaan usein samaan ryhmään ja laitetaan ajamaan samoille väylille. Silloin kun liikkumismuotojen välinen nopeusero on 20-30 km/h, vaaratilanteita syntyy varmasti. Asiaa voidaan helpottaa ottamalla muut kanssaliikkujat paremmin huomioon, mutta perimmäistä ongelmaa ei niin voi korjata.
Sainio nosti jutussaa myös esille koiranulkoilutuksen. Hän valitteli, että koira ei saa juoksennella vapaasti, kun koska tahansa voi pyörä sujahtaa takaa ohi.
VastaaPoistaPyöräilijän näkökulmasta koiraa ulkoiluttavat ihmiset ovat pelottavia, koska koirat voivat käyttäytyä todella arvaamattomasti. Koirien ei todellakaan pitäisi antaa sinkoilla vapaasti tien laidasta laitaan. Se jos mikä on vaarallista, käytetään soittokelloa tai ei. Pahimpia ovat tilanteet, joissa koira ja ulkoiluttaja ovat tien eri laidoilla ja välissä kulkee vaikeasti nähtävä hihna.
Eli tässä kohtaa kirjoittaja voisi vilkaista peiliin.
Jaamo, ajoneuvon äänimerkinkäyttöä säädellään tieliikennelaissa:
VastaaPoista34 §
Ääni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella valoisana aikana ohitettaessa.
Että sikäli..kai lähtökohta on se, että kevyenliikenteenväylällä kulkeva ymmärtää olevansa kevyenliikenteenväylällä, jota käyttävät mm. pyörät ja monesti mopotkin. Ei sellaisen ohitettavaksi tuleminen pitäisi olla yllätys kenellekään. Toimivana analogiana, olisiko tarpeen vaatia autoa tööttäämään ennen bussin/kuorma-auton ohitusta moottoritiellä (vain taajaman ulkopuolella)? Ei tietenkään, se olisi yhtä älytöntä.
Samaa mieltä musiikin kuuntelemisesta pyöräillessä. Ainakin mulla korvalappumusa tuntuu heikentevän jopa tasapainoaistia ympäristön havainnoinnista puhumattakaan.
VastaaPoistaHS:n pääkirjoituksen voi lukea niinkin että kirjoittaja nosti esille aivan oikean ongelman: kunnollisten pyöräkaistojen ja pyöräväylien puutteen etenkin kantakaupungissa. Tuskin kukaan silkasta ajamisen riemusta pujottelee koirien ja mummojen muodostamalla esteradalla. Jaetut kevyenliikenteen väylät ovat todella vaarallisia.
Keski-Euroopassa pyöräilykulttuuri on toki erilaista kuin Suomessa; vietin viime viikon Rennesissä ja siellä jengi ajelee hiljempaa. Mutta. Myös kadut ovat kapeampia ja autotkin ajavat 20km/h rajoituksella keskusta-alueilla, jolloin liikenneympäristö on turvallisempi kaikille.
En oikein ymmärrä miksi äänieristetyn peltikuoren sisällä autoradiota soittavia kuskeja ei paheksuta samaan tapaan kuin kuulokkeet päässä pyöräileviä. Lopputuloshan on kummassakin tapauksessa sama: ajoneuvon kuljettaja ei pysty kuuloaistillaan havainnoimaan ympäristöään, ja musiikki häiritsee liikenteeseen keskittymistä.
VastaaPoistaKenties pyöräilijän tulee havainnoida ympäristöään autoilijaa tarkemmin, koska pyörällä ajaminen on vaikeampaa. Vaikeus taitaa johtua enimmäkseen pyöräteiden ja pyöräilijöiden huomioinnin surkeasta tasosta. Vaikka taitaa pyöräily olla myös ihan teknisenä suorituksen hiukan autoilua hankalampi.
Sainio vaikuttaa ajattelevan, että pyörät ja jalankulkijat voivat hyvin jakaa saman väylän, kunhan pyöräilijät ajavat kävelynopeutta ja käyttävät äänimerkkejä. Jos tuo olisi järkevä tapa ratkaista ajoneuvoliikenteen ja jalankulun konfliktit, sitä käytettäisiin autoilun ja jalankulun yhteensovittamiseen.
Poliisi jakaa taas väärää tietoa ? Turun Sanomien mielipiteet :
VastaaPoista”Mikäli ajoneuvon tulosuunnassa ennen suojatietä/pyörätien risteystä on väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki (kärkikolmio tai stop), tulee tämän ajoneuvon kuljettajan väistää suojatietä pitkin ajavaa pyöräilijää.”
Tuo ”ennen” -sana hämmentää minua. Monesti risteyksissä kärkikolmio on suojatien ja risteävän tien välissä, kun tienpitäjä on käyttänyt paikalla jo valmiiksi ollutta tolppaa, eikä pystyttänyt uutta suojatien eteen. Olen lukenut, ajoneuvon väistämisvelvollisuus koskee myös suojatietä, vaikka kolmio olisi ajoneuvon tulosuunnassa heti suojatien takana. Siis kuka väistää ?
En voi uskoa, että kyseinen eläkeläinen soittaa jokaiselle tarmokkaasti kelloaan ja lisäksi heiluttelee kättään. Saatika että kaikki pyöräilijät tekisivät samoin. Ei sellaisessa kellokakofoniassa voisi elää. Sainio ansaitsi sen itse omalla turistimaisella kävelyllään? Entä jos Sainio olisi vuokrannut pyörän ja suhannut sillä Frankfurtin kantakaupunkia. Uskon että pyörien lisäksi myös autot olisivat soitelleet "kellojaan". Tai jopa jalankulkijat "nyrkkejään", jos ja kun väärälle tontille eksyy.
VastaaPoistaOma ajatukseni Sainion kommenteista on, että liikkui millä tahansa, niin kaikilla on säännöt, mitä pitää noudattaa, ja kaikkien pitäisi ottaa muut liikkujat huomioon. AUTOILU, pyöräily ja KÄVELY vaatii keskittymistä ja jos siihen ei ole mahdollisuutta tai halua, älä liiku.
Ei kyse voi olla pelkästä kellosta, kädestä tai pyörästä!
Mutta onhan Helsingin keskuspuisto täydellinen onnettomuuksien kerääjä. Tilaa olisi tehdä oma väylä pinnoitettuna pyörille ja vieressä hiekkanen jalankulkijoille, risteykset avariksi ja selkeiksi. Mutta ei.
-jari
Niin ja Nyhverö: Jos infra on niin huono tai epäselvästi merkitty, että pyöräilijä ei voi tietää kuka väistää, niin vika on kaupungin! Miksi ei haluta tehdä laadukasta väylää myös pyörille (missä minikolmiot, maalaukset yms fillareille). Kuvittele lapsia, jos aikuisetkaan (tai poliisit) eivät tiedä kenen pitäisi väistää. Tasa-arvoisuuden nimiin myös autoilta pitäisi poistaa merkit ja maalaukset, niin me pyöräilijät voitaisiin kertoa kuinka surkeasti ja tietämättömästi ne ajelee. Komisarion pitäisi moittia kaupungin päättäjiä, eikä jakaa epäselviä ohjeita pyöräilijöille.
Kärkikolmio: väistämisvelvollisuus risteyksissä. Kyllä risteysalueeseen kuuluu myös pyöräliikenne. Ja suojatiellä ei pyöräillä, paitsi Turussa.
Blogiin on eilen tultu hakusanalla "onko musiikin kuuntelu pyörällä ajaessa kielletty". Vastaus tähän kysymykseen:
VastaaPoistaEmme voi tietää, koska laki on tässä asiassa epämääräinen. Ks. lakipykälä yllä.
Jos tulkitsemme lakia niin, että musiikin kuuntelu on kiellettyä ajoneuvoa ajaessa, silloin musiikin kuuntelu on yhtä lailla kiellettyä myös autolla ajaessa. Ei ole olemassa mitään pyörää koskevia erityissäädöksiä liittyen musiikin kuunteluun.
Samaan tapaan kuin ei ole olemassa mitään pyörää koskevia erityissäädöksiä esimerkiksi oikeassa reunassa ajamisesta (ks. TLL 9 §). Säädökset koskevat ajoneuvoja yleensä.
Silti legendat elävät sitkeästi. Toivokaamme, ettei Juha Sainio ole onnistunut lanseeraamaan jälleen uutta harhaluuloa pyöräilyä koskevista liikennesäännöistä.
Nyhverö: Vastaus esittämääsi kysymykseen on valitettavasti jälleen "emme voi tietää, koska laki on tässä asiassa epämääräinen". Oman tulkintani mukaan autoilijan on väistettävä pyöräilijää vaikka kolmio olisi pyörätien jälkeen, jos pyörätie on riittävän lähellä etuajo-oikeutettua tietä ollakseen sen osa. Katso kärkikolmion määritelmä: Tieliikenneasetus 14 §, merkki 231.
Mikä sitten on riittävän lähellä, sitä ei kukaan tiedä. Joka tapauksessa laki ei sano mitään kärkikolmion sijainnista suhteessa etuajo-oikeutettuun tiehen, joten tällainen väite, että kolmion sijainti ennen tai jälkeen risteävän pyörätien määrittäisi yksiselitteisesti väistämisvelvollisuuden, on jonkun oma keksintö.
Torstain 20.10 HS:n mielipiteissä oli useampi vastine (yllätys) "Kenelle kellot soivat" kirjoitukseen. Lähinnä normaalia ja jo tiedossa olevaa marmatusta. Mutta paras "jytky" oli perjantain HS:n mielipidevastine torstain Risto Uimosen kirjoitukseen.
VastaaPoistahttp://pastebin.com/vYBBGjga
Siis Liikenneturvan hallituksen varajäsen, E. Juhani Tenhunen (ahkera kommentoija useimmissa blogeissa), kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunnan jäsen toteaa mm. kännykän näpelöinnin pyöräilessä olevan yhtä kiellettyä kuin autoilla.
Tieliikennelaki
24 a § (24.5.2002/423)
Viestintälaitteiden käyttö ajon aikana
Radio- tai televisiovastaanotinta, muuta äänen- tai kuvantoistolaitetta taikka viestintälaitetta ei saa ajon aikana käyttää siten, että laitteen käyttö voi haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai muuten häiritä kuljettajan keskittymistä liikenteeseen.
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää matkapuhelinta siten, että pitää sitä kädessään.
Samoin itselleni oli suuri ihmetys jalankulkijan paikka liikenteessä. Jos Liikennevirasto, Trafi, ym ovat asettuneet jalankulun ja pyöräilyn erottamisen puolelle, niin miten Liikenneturva ei aja samaa asiaa? No toisaalta kun katsoo viimeisiä liikenneturvan -kampanioita, niin turvavyö nousee pääasiaksi, suojatiekunnioituksella (yleensä asenne ja ajokulttuuri), sille ei halutakaan tehdä mitään. Entäs ne uudet hienot suojatiet, missä pyörätien jatke on keskellä?? En tajuu.., siis mitä liikennevirasto haluaakaan?
-jari