En pyöräile huvikseni, kuntoillakseni tai harrastaakseni. Pyöräilen päästäkseni paikasta toiseen. Nopeasti, sujuvasti ja mahdollisimman vähällä energialla.

torstai 2. joulukuuta 2010

Onnettomuusriski pyörätien jatkeella

"Oikeusasiamieheltä ei ratkaisua sekaviin suojatiesääntöihin"

Pyöräilijä ajoi pitkin pyörätietä. Kolmion takaa tuli auto, joka ajoi pyöräilijän eteen pyörätien jatkeen päälle. Pyörä ja auto kolaroivat. Pyöräilijä loukkasi jalkansa ja molemmat ajoneuvot vaurioituivat. Autoilija oli varma, että pyöräilijä oli syyllinen. Autoilijan mielestä pyöräilijän olisi pitänyt taluttaa pyöräänsä.

Pyöräilijä ajoi pitkin kevyen liikenteen väylää. Kolmion takaa tuli auto, joka ajoi pyöräilijän eteen pyörätien jatkeen päälle. Pyöräilijä onnistui täpärästi välttämään pahemman törmäyksen, mutta joutui ottamaan kädellään tukea autosta. Autoilija oli pyöräilijälle vihainen autonsa kolhimisesta. Autoilija oli varma, että pyöräilijän olisi kuulunut väistää koska oli pyörällä liikkeellä.

Jotta kenellekään ei jäisi asia epäselväksi, sanottakoon erikseen, että ylläolevissa tapauksissa autoilija oli kolmion takaa tulevana (tietenkin) väistämisvelvollinen.

Mistä tällaiset autoilijoiden harhaluulot tulevat? No ehkäpä siitä, että muun muassa poliisi kertoo julkisuudessa, että "pyöräilijän on aina väistettävä" tai "suojatiellä ajaminen on kiellettyä". Poliisi ei edes suostu oikaisemaan näitä virheellisiä väittämiään.

Kuinka ihmeessä sitten poliisi voi heittää tällaisia omia laintulkintojaan? Jotkut poliisin väittämät ovat kirkkaassa ristiriidassa lain kanssa. Toisiin väittämiin liittyen taas laki ei ota minkäänlaista kantaa, joten poliisi on täyttänyt nämä aukot keksimällä omia liikennesääntöjään.

Laki on siis puutteellinen ja epämääräinen. Puutteellisesta laista seuraa poliisin virheellisiä ja harhaanjohtavia tiedotteita, joista seuraa vääriä luuloja liikennesäännöistä, joista seuraa onnettomuuksia.

Mutta lain puutteista johtuva pyöräilijöiden heikko liikenneturvallisuus ja oikeusturva ei näytä eduskunnan apulaisoikeusasiamiestä kiinnostavan:

Helsingin Polkupyöräilijät: Oikeusasiamieheltä ei ratkaisua sekaviin suojatiesääntöihin
5.11.2010 HePo jätti oikaisupyynnön koskien liikkuvan poliisin tiedotetta "Pyöräilijöiden riskit korostuvat risteyksissä - Suojatiellä ajaminen on kiellettyä" (3.11.2010). HePo piti poliisin laintulkintoja virheellisinä ja itse tiedotetta pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja oikeusturvaa heikentävänä.

Sittemmin HePo kirjelmöi asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pyysi ottamaan kantaa asiaan, jossa lain tulkinnanvaraisuus mitä ilmeisimmin vaarantaa pyöräilijöiden oikeusturvan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kuitenkin päätti olla ryhtymättä asian suhteen toimenpiteisiin.

Oikeusasiamies voi kiinnittää valtioneuvoston huomiota säännöksissä ja määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä puutteiden korjaamiseksi. Tässä tapauksessa apulaisoikeusasiamies ei katsonut siihen olevan aihetta.

Jos eivät onnettomuudet anna tarpeeksi aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, mikä sitten antaa? Mikä voi olla painavampi syy ryhtyä toimenpiteisiin lain puutteiden korjaamiseksi kuin ihmishengen suojeleminen? Eikö lain tarkoitus ole turvata heikomman osapuolen oikeudet? Onko tämä olevinaan oikeusvaltio?

Kauanko vielä kestää, että tämä asia otetaan vakavasti? Montako onnettomuuden uhria siihen tarvitaan?

Jos olet joutunut konfliktiin suojatiellä tai pyörätien jatkeella, kirjoita HePolle ja kerro kokemuksistasi. Tietosi on arvokasta ja tarpeellista pyöräilyolosuhteiden, liikenneturvallisuuden ja pyöräilijöiden oikeusturvan parantamiseksi.

1 kommentti:

  1. Kannattaa muuten muistaa, että rikoslain 4. luvun mukaan rangaistuksesta vapauttavana tai rangaistusta lieventävänä tekijänä voidaan pitää seuraavia seikkoja:

    1) lain puutteellinen tai virheellinen julkistaminen;
    2) lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus;
    3) viranomaisen virheellinen neuvo; tai
    4) muu näihin rinnastettava seikka.

    VastaaPoista