Pyörätien leveys

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä

28 §

Kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

34 §

2. Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.

Onko 80 cm realistinen oletus pyörän leveydeksi? Oman pyöräni leveydeksi tulee kuljettajineen vajaat 70 cm. Pyörä+peräkärry -yhdistelmän leveys saattaa helposti ylittää 80 cm. Monet pyörät ovat tätä kapeampia, mutta logiikan mukaan ainakin 80 cm leveän pyörän (tai yhdistelmän) pitäisi mahtua pyörätielle.

Kaksisuuntaiselle pyörätielle pyöräilijöitä pitäisi tietysti mahtua kaksi rinnakkain. Pelkästään kaksi 80 cm leveää pyörää vie 160 cm tilaa. Kaksi 125 cm leveää pyörää vie 2,5 m tilaa. Turvalliseen pyöräilyyn tarvitaan lisäksi riittävä liikkumavara, joka jakautuu kaksisuuntaisella pyörätiellä kolmeen osaan: pyörien väliin keskelle pyörätietä sekä molempiin reunoihin.

Pyörätien jatkeet aiheuttavat jännät paikat pyöräilijälle, sillä lain mukaan merkintä osoittaa pyöräilijälle ajoradan ylityspaikan. Siis kun pyörätien jatke on erikseen merkitty, suojatieraidoituksella ei lain mukaan saa ajaa. Mutta mahtuuko merkityllä pyörätien jatkeella ajamaan? Entä pyörätiellä?

Mannerheimintie, kaksisuuntainen pyörätie. 200 cm. Liikkumavaraa yhteensä 40 cm. Noin 13 cm reunoille ja keskelle.

Päävartiontori, kaksisuuntainen pyörätie. 177 cm. Liikkumavaraa 17 cm, paitsi lyhtypylväiden kohdalla. Kuvaajaan nähden vastaantuleva pyöräilijä saa päivän adrenaliinikicksit (ja kuulovaurion) ajamalla vastavirtaan muutaman sentin päässä raskaasta liikenteestä.

Käpyläntie, kaksisuuntainen pyörätie. 184 cm. Liikkumavaraa 24 cm.

Käpyläntie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 140 cm. Liikkumavaraa -20 cm. Kaksisuuntainen pyöräliikenne ei mahdu tälle pyörätien jatkeelle.

Oulunkyläntie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 95 cm. Liikkumavaraa -65 cm.

Teollisuuskatu, kaksisuuntainen pyörätie. 169 cm. Liikkumavaraa 9 cm. Herää kysymys, miksi ihmeessä pyörätie on näin kapea kun ympärillä olisi reippaasti tilaa.

Aleksis Kiven katu, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 100 cm. Liikkumavaraa -60 cm.

Mäkelänkatu, kaksisuuntainen pyörätie. 120 cm. Liikkumavaraa -40 cm. Hauskaa jälleen sille, joka pääsee ajelemaan busseja vastaan. Käytännössä tietysti toinen väistää jalkakäytävän puolelle.

Koskelantie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 98 cm. Liikkumavaraa -62 cm.

Bulevardi, yksisuuntainen pyörätie. Pyörätien leveys puun kohdalla 80 cm. Liikumavaraa 0 cm. Vekkuli tieduunari on maalannut pyörätiemerkit osoittamaan päin puuta.

Hämeentie, kaksisuuntainen pyörätie. 77 cm. Liikkumavaraa -83 cm. Edes yksisuuntainen pyöräliikenne ei mahdu tälle kaksisuuntaiselle pyörätielle.

Hämeentie, kaksisuuntainen pyörätien jatke. 90 cm. Liikkumavaraa -70 cm. Huomaa liikennevalotolppa keskellä pyörätietä.

Joku voisi saivarrella, että pyörätien jatke on oikeasti leveämpi, koska laki ei kiellä ajamasta valkoisten neliöiden päällä. Mutta selvästikään niitä ei voi lisätä pyörätien jatkeen leveyteen, kun ne päättyvät usein kiveykseen tai liikennemerkkiin jonka yli ei voi pyörällä ajaa:

Mutkissa ja risteyksissä ei ole huomioitu pyörän kääntösädettä tai kallistuskulmaa, jotka vaatisivat lisää leveyttä varsinkin kaksisuuntaisilla pyöräteillä:

Ei siis puhettakaan, että laillisella 125 cm leveällä polkupyörällä mahtuisi Helsingin pyöräteille. Monet pyörätiet ja erityisesti jatkeet ovat liian kapeita jo vaikka vain 65 cm leveälle pyörälle. Lain mukaan näitä pyöräteitä on käytettävä, mutta niille ei mahdu ajamaan. Kuka on syyllinen onnettomuuden sattuessa liian kapean pyörätien takia? Entä kun onnettomuus sattuu jalkakäytävän, suojatieraidoituksen tai ajoradan puolella, jonne toinen pyöräilijöistä on joutunut väistämään vastaantulevaa liikennettä? Pyörätien käyttövelvollisuus on ristiriidassa pyöräinfran toteutuksen kanssa. Ei ole kohtuullista, että mihin tahansa voidaan merkitä minkä tahansa levyinen "pyörätie" lätkäisemällä liikennemerkki ja vähän valkoista maalia, ja sen jälkeen velvoittaa pyöräilijät käyttämään tätä tilaa. Pyörätien käyttövelvollisuus tulee poistaa, ja vaarallisia pyöräteitä pitää ryhtyä kiireellä karsimaan.

Onneksi Helsingissä on sentään muutamia kortteleita asiallisenkin levyisiä pyöräteitä: Paavo Nurmen tie, pyörätien (ei yhdistetyn klv:n) leveys yli 3 m.

Hämeentien fillari

Meet ja polkaiset Kurvista Kamppiin
Salaa vilkaiset taakse sivupeiliin
Pikimusta mersu tuijottaa takaisin
Toivot että kuski huomaisi sinutkin

Kaistallasi ei oo yhtään ystävää
Kukaan tiedä ei pyörän liikennesääntöjä
Bussikaista oli avoinna sinullekin
Kunnes paha taksi tavoitti fillarin

Ja elämä on helppoo silloin kun on pyöräkaista ajella
Ei tarvitse mennä nukkumaan Töölön tapaturma-asemalla
Ja elämä on päivästä päivään bussien pilkkaa sinullekin
Päivästä päivään Hämeentien fillari tekee itsestä marttyyrin

Kurvin vihreet valot on autoille juhlaa
Punainen kun syttyy ne kaasua painaa
Vasen jalkasi polkee tahdissa mittarin
Vihree ei vain loista kasvoille sankarin

Ilta pimenee ja autotkin lähtee pois
Sä et lähtis nyt kun kerrankin tilaa ois
Hämeentiellä oottaa lohduton huominen
Pyöräkaistan hinta on uhrinsa arvoinen

Ja elämä on helppoo silloin kun on pyöräkaista ajella
Ei tarvitse mennä nukkumaan Töölön tapaturma-asemalla
Ja elämä on päivästä päivään bussien pilkkaa sinullekin
Päivästä päivään Hämeentien fillari tekee itsestä marttyyrin

Kiitos: Kersa

Pyöräilyä Teemalla

Muistakaa katsoa huomenna tiistaina 14.9. YLE Teemalta Prisma Studio klo 18.30. Asiaa mm. pyöräteistä ja mukana Otso "Pikaopas risteyspyöräilyyn" Kivekäs.

Pyöräilijän paikka ajoradalla

Kansan keskuudessa näyttää leviävän suuri harhaluulo koskien pyöräilijän paikkaa ajoradalla. Otsikko on oikeastaan harhaanjohtava, sillä kaupunkiajossa ei ole olemassa mitään erityistä "pyöräilijän paikkaa". Valitsin kuitenkin tämän otsikon, jotta asiaa ihmettelevät googlettajat löytäisivät tänne. Asiaa koskien on jo tullut erinäisiä Google-hakuja.

Kaupunkiajossa ei ole olemassa mitään erityistä pyöräilijän paikkaa ajoradalla. Älkää uskoko minua. Lukekaa itse tieliikennelaki. Linkki löytyy sivun oikeasta reunasta. Ainoastaan jos tarpeeksi leveä piennar on, sitä on käytettävä. Mutta puhummekin nyt kaupunkiajosta. Tiedoksi kaikille, että esimerkiksi Hämeentiellä ei ole piennarta.

On olemassa tieliikennelain 9 §, jossa puhutaan ajoneuvon paikasta ajoradalla. Pastean otoksen 9 §:stä tähän vielä kerran:

Ajoneuvon paikka ajoradalla

Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä säännös ei koske ajoa yksisuuntaisella ajoradalla.

Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.

Tämä pykälä koskee ajoneuvoja, siis myös autoja. Jos piennarta ei ole, pyöräilijällä ei ole mitään laillista velvoitetta ajaa sen reunemmassa kuin autojenkaan. Jos pyöräilijä ajaa oikean kaistan oikeanpuoleisen renkaanjäljen kohdalla, hän ajaa yhtä reunassa kuin autoilijatkin. Kenelläkään ei pitäisi olla tähän mitään huomauttamista. Tai sitten pitäisi mennä huomauttamaan jokaiselle autoilijalle, että menepäs sinäkin ajoneuvon kuljettaja hinkkaamaan pölykapseleitasi tuota oikeanpuoleista rotvallia vasten.

Ja tietysti pyöräilijä saa noudattaa ryhmittymissääntöjä, väistää esteitä yms jne. Yhdeksännestä pykälästä kannattaa huomioida myös se, että yksisuuntaisella ajoradalla ajoneuvon kuljettaja ja siten myös pyöräilijä saa ajaa juuri niin keskellä kaistaa kuin häntä huvittaa.